Koko tammikuu on mennyt vitkutellessa. Päivät ovat olleet uuvuttavan tylsiä ja yleinen motivaatiotaso on ollut nollassa. Paino ei pudonnut vaikka piti, enkä muutenkaan saanut mitään aikaiseksi. Mutta…..
Jouduin töihin lyhyellä varoitusajalla, ja kivaa oli. Se käänsi jotenkin mielialani plussan puolelle. Tein siis viime viikolla töitä kolme päivää ja sen jälkeen on olo ollut ihan toisenlainen. Vaikka jalat olivatkin tohjona, tuntui että koko elimistö heräsi eloon. Fyysisesti raskas työ lataa akkuja pieninä annoksina tehtynä. Se tuli minulle juuri oikeaan aikaan.
Sillä puhtimäärällä kuljen vieläkin. Aloitin laihduttamisen uudelleen ja sen kanssa käsi kädessä kulkee nyt myös jumppa niinä päivinä, kun ei ole töitä. Tänään aloitin pitkästä aikaa myös kasvojen akuhieronnan ensimmäisen kuukauden intensiivijakson. Tuntui kuin sähköä olisi kulkenut ihon alla. Poskiontelot puhdistuvat ja päänsäryt paranevat. Saatan saada siinä sivussa iloisemman ilmeen. Kaiken lisäksi siivosin koko kämpän ja värjäsin vielä hiukset. Kaikesta tästä ei voi tulla kuin hyvälle mielelle.
Ihminen on ihmeellinen koneisto. Mitä enemmän sitä käyttää määrättyyn pisteeseen asti, sitä paremmin se toimii. Ainakin minun kohdallani tämä pitää paikkaansa. Siitä alkaa positiivinen kierre, joka saattaa kantaa pitkälle kevääseen.
Post a Comment